Historiaa
TaTU Tampere 100 vuotta - video
1919
Työväen Uimarit perustettiin. Ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti Väinö Vuorio. Seuran jäsenmäärä vuoden 1919 lopulla oli jo 120 henkilöä. Samana vuonna järjestettiin vanhin yhä uitava avovesikilpailu, Viikonsaaren ympäriuinti. Jo aikaisemmin, vuonna 1904 Tampereelle oli perustettu uinnin ensimmäinen erikoisseura Tampereen uimaseura.
1920
Seura järjesti TUL:n kaikkien aikojen ensimmäiset uintimestaruuskilpailut Tampereen Palomäen uimalassa. Tämä oli Työväen Uimarien ensimmäinen suuren luokan uintitapahtuma. Työväen Uimarit onnistuivat kilpailuissa erinomaisesti ja saavuttivat liittonsa ensimmäiset mestaruudet. Henkilökohtaisen mestaruuden kilpailuissa otti Lyyli Lehtonen 100 m vapaauinnissa ajalla 2.02,1.
1925
Seuran ensimmäinen tähtiuimari Eero Viljanen edusti Suomea ensimmäisissä työväenolympialaissa Frankfurt am Mainissa. Myöhemmin hänen kohtalokseen tuli kaatua isänmaan puolesta 1941.
1928
Jäsenmäärä oli 105.
Kuvassa TaTU:n uimareita Pyynikin Palomäellä
1929
Rauhaniemen kansankylpylä avattiin. Seura on ollut huolehtimassa Rauhaniemestä alusta asti. Sen tuotoilla on tuotettu seuran toimintaa ja tamperelaista uintiurheilua. Lisäksi se on tarjonnut puitteet uinnin harrastamiseen ja uinninopetukseen.
1931
Seura otti ensimmäistä kertaa osaa Työväen urheilupäivien hiihtoon. Hiihto oli tuolloin uinnin, uimahyppyjen, vesipallon ja voimistelun lisäksi niitä lajeja, joita seurassa harrastettiin. Myöhemmin kuntoilumuotona harrastettiin myös kori- ja lentopalloa.
1935
Jäsenmäärä oli 115.
Palomäen uimaopetuskurssit päättyivät juhlavaan promootioon.
1936
Seuran puheenjohtajana aloitti legendaarinen Martti Ollgren. Martti toimii vuosina 1936-1967 seuran puheenjohtajana yhteensä 19 vuotta ja oli seuran jäsen 63 vuoden ajan. Martista on sanottu, että hän oli sydämensä uinnille ja siihen liittyvälle seuratyölle menettänyt koko seuran isä. Hän nukkui pois vuonna 1984 ja seuraavana vuonna TaTU järjesti ensimmäistä kertaa Martti Ollgren muistouinnit, joita seura järjestää yhä joka syksy.
1944
Sotavuosi. Samana vuonna Kalle Ahola kävi uimassa seuralle ensimmäisen SM-mitalin, sijoittumalla hopealle 1500 m vapaauinnissa ajalla 23.16,7. Sotavuodet vaikuttivat Viikinsaaren ympäriuintiin niin, että naiset ylläpitivät kilpailua.
1945
Sotien jälkeen seuran tärkeimmät tulon lähteet olivat Tampereen kaupungin myöntämät toiminta-avustukset, jäsenmaksut ja uimanäytökset. Lisäksi tärkeässä roolissa olivat tanssitilaisuudet, kun raskaat sotavuodet haluttiin unohtaa. Erilaisiin tapahtumiin löytyi hyvin talkootyöntekijöitä, kuten ajan henkeen kuului.
1946
Seura keräsi rahaa järjestämällä avantouintinäytöksen, jota katsomaan saapui arviolta noin 1500 maksanutta katsojaa. Avantouintia pidettiin extremelajina ja näytös sai valtavasti julkisuutta myös lehdistössä ja tiettävästi ensimmäisen kerran paikallinen sanomalehti käytti lyhennettä TaTU.
1952
TaTU:lainen Eppe Vikiönkorpi oli mukana olympiakisojen karsinnoissa ja onnistuessaan jopa Helsingin olympiapaikka olisi saattanut olla mahdollinen. Katsastuksessa saavutettu hopeamitali 100 m vapaauinnissa ei kuitenkaan riittänyt mukaan itse Olympialaisiin.
1956
Jäsenmäärä oli 268.
TaTU järjesti valmennusleirejä ja -kursseja. Kuvassa treenataan oikeaoppista lähtöä.
1957
Tampereen ensimmäinen sisäuimahalli, Pyynikin uimahalli aukeaa. Halli on Suomessa järjestyksessään vasta neljäs. Seuran nuorten uimarien määrä kasvoi ensimmäisen hallikauden aikana 50 uimarista yli 300. Yhdellä harjoituskerralla Pyynikissä saattoi harjoitella 150-180 uimaria. Hallikausi näkyi heti myös parantuneena tuloskehityksenä.
1962
Seura otti käyttöönsä ”Tampereen Työväen Uimarit” -logon.
1965
Järjestelmällisen valmennuksen piiriin pyrittiin saamaan uusia lahjakkaita uimareita yhä nuoremmalla iällä. Suomen Uimaliitto järjesti 8-12 vuotiaille suunnattuja ns. kotiratauinteja ja TaTU:ssa näitä kilpailuita oli jo aikaisemmin järjestetty ”nappulauinti” nimellä. Nappulauintien kautta TaTU onnistui löytämään lahjakkaita nuoria lupauksia. Tämän järjestelmän kautta seuran toimintaan mukaan tulivat oman aikansa huippu-uimarit mm. Rauno Erenius, Taisto Koivisto, Eija Piililä ja Eeva-Kaarina Raittila.
1967
Kilpauinti kehittyi hurjaa kyytiä kotimaassa sekä maailmalla. Vuoden aikana kirjattiin peräti 73 uutta maailmanennätystä ja kotimaassakin tehtiin 48 TUL:n ennätystä. TUL:n ennätyksistä 8 tulivat TaTU:n uimareilta.
1970
Suomen uintitilastoissa TOP20 joukkoon mahtuivat Pertti Blomberg, Teijo Hautamäki, Eeva Kivi, Maija Kivi, Hannu Laaksonen, Aulis Linde, Anna Ringbom ja Jarmo Suhonen. Seuran kilpauinnin taso oli selkeästi laajentunut.
1972
Teijo Hautamäki toi seuralle ensimmäiset aikuisten Suomen mestaruudet voittamalla 100 m ja 200 m perhosuinnit sekä 200 m sekauinnin. Teijo olikin seuran kirkkain tähtiuimari 70-luvun alussa.
1979
TaTU:n 60 vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin ensimmäistä kertaa kuntouintitapahtuma, viestiuinti Tampereelta Virroille. Tapahtumalla tehtiin seuraa tunnetuksi myös Tampereen rajojen ulkopuolella. Tapahtumasta uutisoitiin myös paikallislehdissä ja TV:n maakuntakatsauksessa.
Tampereen uintikeskus aukesi 22 vuotta Pyynikin uimahallin aukeamisen jälkeen. Tampereen uintikeskuksen auettua uimahalleja oli Suomessa jo 190. TaTU:n toimintaa hallin aukeaminen auttoi tietysti merkittävästi. Nykyäänkin seuran toiminta keskittyy pääasiassa Tampereen Uintikeskukseen.
1984
Jäsenmäärä oli 583.
1985
Seuran ykkösuimareiden valmennusvastuun otti Keijo Mäkinen, joka toimi päävalmentajana vuoteen 2004.
1994
TaTU saavutti ensimmäisen aikuisten viestin suomenmestaruuden 4×200 m vapaauintiviestissä, joukkueella (kuvassa) Mika Mäkinen, Jiri Lepola, Eero Koivu ja Kalle Varonen. Viestimestaruus kertoo seuran kärkiuimarien tason olleen leveä jo tuolloin. Myöhemmin viestimestaruuksia on tullut lisää useita.
Jiri Lepola edusti Suomea EM-kilpailuissa. Hän sijoittui 9. Lyhyen radan Sprint EM-kilpailuissa Stavangerissa 50 m selkäuinnissa ajalla 26,55. Myöhemmin hänelle kertyi useampia EM-edustuksia.
1996
TaTU:n Kalle Varonen edusti Suomea Atlantan Olympialaisissa 100 m vapaauinnissa sekä 4×100 m vapaauintiviestissä. Viestijoukkue Jani Sievinen, Antti Kasvio, Janne Blomqvist ja Varonen sijoittui 12.
Jiri Lepola oli mukana SE-joukkueessa (1.33,67), kun joukkue Tero Räty, Lepola, Jere Hård ja Vesa Hanski sijoittuivat 6. EM-kilpailuissa Rostockissa.
2006
TaTU palkkasi ensimmäisen täysipäiväisen työntekijän, kun Jiri Lepola aloitti Työväen uimareiden päävalmentajana. 2000-luku on suomalaisissa urheiluseuroissa ammattimaistumisen aikaa ja se näkyy myös TaTU:ssa.
2013
Alkuperäinen Tampereen Työväen Uimarit ry jäi historiaan ja tilalle otettiin uusi, ytimekäs nimi TaTU Tampere ry. Seura otti samalla käyttöönsä uudistuneen jääkarhulogon.
2018
Malsten Swim Open Stockholmissa TaTU:n Ida Hulkko (kuvassa) ui ensimmäisen henkilökohtaisen Suomen ennätyksensä 50 m rintauinnissa ajalla 30,77. Ida pääsee samalla matkalla EM-kilpailuissa Glasgowssa sijalle 5. ja lyhyen radan MM-kilpailuissa Hangzhoussa sijalle 8.
2019
TaTU juhlii 100 v syntymäpäiviään Tampereen Raatihuoneella.
Virrat-Tampere uinti järjestetään 5. kerran ja Viikinsaaren ympäriuinti 82. kerran.
Seuran toiminta on ammattimaistunut ja sen toiminnassa on mukana useita täysipäiväisiä ja osa-aikaisia ammattilaisia. Palkatuista työntekijöistä huolimatta seuran toiminta ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisia valmentajia ja seuratoimijoita. Heillä on suuri rooli yhä tänäkin päivänä TaTU:n toiminnassa.
Seuran kilpailullinen menestys on viime vuosina ollut parempaa kuin koskaan aikaisemmin. Seuran uimarit ovat saavuttanut viime vuosina useita SM-mitaleja, Suomen ennätyksiä ja arvokisapaikkoja.